Rapula

Juovaharjarapu - Atyopsis moluccensis

Kuva: © Rapula.Sammakkolampi.net

Juovaharjarapu muistuttaa ulkoisesti hentoista kotimaista jokirapua, mutta sillä ei ole rapumaisia saksia, vaan niiden tilalla on huiskat tai harjat, joista nämä ravut ovat saaneet nimensä. Eri lajisia harjarapuja näkee silloin tällöin erityisesti kala-akvaarioiden puhtaanapitäjinä.

Levinneisyys ja elinympäristö luonnossa

Luonnossa Laji on levinnyt Etelä-ja Kaakkois-Aasiaan, Intiaan ja Sri Lankan kautta Thaimaan ja Malaijin niemimaalle, sekä Uusi-Guineaan. Laji asustaa makeavetisissä virtaavissa vesissä, kuten vuoristopuroissa.
Kuva: © Rapula.Sammakkolampi.net Juovaharjaravun viukanmuotoiset harjat sijaitsevat kahden etummaisen raajaparin päissä. Harjoilla rapu siivilöi vedestä itselleen ravintoa.

Ulkoasu

Juovaharjaravun kaksi tärkeintä ulkoista ominaisuutta ilmenevät sen nimestä: Punertavan rusehtavan ravun selkää pitkin kulkee vaalea paksu juova, ja eläimellä on saksien sijaan eturaajoissaan harjaksia. Harjakset ovat kahdessa etummaisessa raajaparissa. Ulkoasu on muutoin pyrstörapumainen, kohtalaisen hoikka ja kevytrakenteinen. Tuntosarvet ovat pitkät. Kokonaispituus vaihtelee 6-11 cm välillä. Koiraat ovat naaraita kookkaampia, minkä lisäksi lisääntymiskypsän koiraan ensimmäinen raajapari on paksumpi kuin toinen raajapari. Naarailla kaksi ensimmäistä raajaparia ovat suurin piirten keskenään yhtä paksut. Lisäksi koiraiden etummaisissa raajoissa on pieniä koukkumaisia rakenteita joilla koiras voi lisääntymisen aikaan tarttua naaraaseen.

Akvaario

Juovaharjarapu elää koko ikänsä vedessä, joten se asutetaan akvaarioon, jonka vähimmäistilavuus on 60 litraa. Koska tämä rapu kerää ruokansa siiviläimällä ruokahiukkasia ohivirtaavasta vedestä, on ehdottoman tärkeää että akvaarion vesi pysyy jatkuvasti liikkeessä. Akvaariossa tulee siis olla pumppu, suodatin tai ilmastusjärjestelmä joka saa veden liikkumaan. Useimmiten ravut asettuvat heti veden ulostuloaukon eteen, kovimpaan löytämäänsä virtaukseen pyydystämään ruokaa harjoihinsa. Tästä syystä tuohon nopeasti virtaavaan kohtaan tulee asettaa puu, kivi tai tukeva vesikasvi, jonka pinnalle ravut voivat kiivetä planktonravintoaan siivilöimään. Ravut arvostavat pystysuuntaisia pintoja myös piilopaikkoina. Pohjalla ne liikkuvat harvemmin, mutta saattavat joskus asettua myös sinne ruoankeräys puuhiinsa.
Kuva: © Rapula.Sammakkolampi.net
Juovaharjaravut voi asuttaa normaaliin seura-akvaarioon yhdessä rauhallisten kalojen kanssa. Huomaa kuvan altaan ulkoisen suodattimen ulostulo oikeassa yläkulmassa, sekä ilmastus vasemmassa yläkulmassa. Molemmat laitteet pitävät vettä jatkuvassa liikkeessä tukevien vesikasvien ympärillä.
Harjaravut eivät tuhoa akvaarion kasveja, eivätkä metsästä kaloja tai muita suurempia eläimiä altaasta. Näin ollen niitä voi asuttaa kala-akvaarioon sellaista kalojen tai muiden eläinten seuraksi, jotka eivät vahingoita rapuja.

Hoito akvaariossa

Juovaharjaravut siivilöivät planktonmuotoista ja muuta hiukkasmaista ravintoa joka lilluu vedessä. Normaalissa toimivassa akvaariossa on aina jonkin verran planktoneliöstöä jota ravut voivat syödä, mutta lisäravinnon lisääminen on usein tarpeen. Ruoan tulee olla hiukkasmaista, esimerkiksi akvaariokalanpoikasille tarkoitettua äärimmäisen pienirakeista jauhetta. Se saa sisältää sekä kasvis- että eläinperäisiä raaka-aineita. Ruokajauheen voi annostalla suoraan vesivirtaukseen, jossa rapu on siivilöimässä. Ruokajauheen tulee jäädä lillumaan akvaarion pinta- ja väliveteen, sillä juovaharjaravut eivät käy syömässä pohjaan painunutta ravintoa. Koska ruokaa aina jää syömättä, ja osa siitä valuu pohjaan, on altaassa hyvä olla jokin eliö joka syö pohjaan painunutta ruokaa. Muutoin ylimääräinen ravinto jää pohjalle pilaantumaan.

Juovaharjaravut eivät ole aggressiivisa toisiaan, tai altaan muita eläimiä kohtaan. Näin ollen niitä voi asuttaa samaan altaaseen useampia, tai yhdessä muiden rauhallisten lajien kanssa. Altaassa tulee olla tarpeeksi voimakkaasti virtaavan veden läheisyydessä olevia pintoja, joille kaikki ravut voivat asettua siivilöimään ravintoaan.

Veden lämpötilan tulisi pysyä 23-26 asteen tietämillä. Veden puhtaudesta ja siihen liuenneiden aineiden pienestä määrästä on syytä pitää huolta. pH:n tulee pysyä 6,8 - 7,5 välillä, ja veden tulee olla puolikovaa.

Lisääntymisestä

Juovaharjarapujen lisääntymisbiologia on heikosti tunnettua, vaikka niitä onkin saatu lisääntymään akvaario-oloissa. Juuri kuoriutuneet nuoret yksilöt elävät elämänsä alkuvaiheet vapaasti vedessä lilluvina "planktonmainisina" eliöinä, ennenkuin ne muuttuvat pienikokoisiksi ravuiksi. Vapaasti lilluvassa vaiheessa poikaset vaativat murtovettä. Suurin osa, jolleivat kaikki eläinkaupoissa myytävät juovaharjaravut ovat ilmeisesti luonnosta kerättyjä.

Kuva: © Rapula.Sammakkolampi.net

© 2019 Niina & Joonas Gustafsson

Tämä sivusto on osa Sammakkolampi-sivustoa

Sammakkolampi on suomalainen sivusto jota ylläpitävät Niina ja Joonas Gustafsson.
Lue lisää sivustosta ja sen tekijöistä.

Siirry www.Sammakkolampi.net -pääsivulle.

Kaikki sivustolla olevat kuvat ja tekstit ovat teoksiamme jollei kuvan/tekstin yhteydessä mainita muuta tekijää. Sivuja tai kuvia ei saa käyttää ilman lupaa millään muulla webbisivulla, muussa julkaisussa tai muussa yhteydessä. Kielto koskee myös kuvien "hotlinkkaamista" ja kopioimista ulkopuolisille sivuille.

Sivustolla esitetyt ohjeet, tiedot ja väittämät perustuvat vuosien varrella syntyneeseen henkilökohtaiseen kokemukseemme, sekä parhaaseen kirjatietoon jota olemme asioista pystyneet löytämään. On kuitenkin mahdollista että sivustolla on asiavirheitä tai ohjeita jotka eivät kaikissa tilanteissa ole parhaita mahdollisia. Niinpä toivomme että jos löydät sivuilta tiedon joka epäilyttää sinua, tarkasta asia myös jostain muualta ja/tai ota yhteyttä meihin. Eläinten hoito-ohjeiden kohdalla on aina hyvä lukea useampia, eri kirjoittajien laatimia ohjeita ja rakentaa niiden pohjalta, maalaisjärkeä käyttäen, oma mielikuva siitä miten eläintä tulee hoitaa.

Sulje ikkuna