Rapula

Sateenkaaritaskurapu - Cardisoma armatum

Kuva: © Rapula.Sammakkolampi.net

'Sateenkaaritaskurapu' on kohtalaisen suurikokoinen maalla (tai etupäässä maan alla) elävä taskurapulaji. Suomessa se on kohtalaisen harvinainen, eikä lajin suomalainen nimikään vielä ole vakiintunut. Suuren kokonsa ja värityksensä ansiosta se on kuitenkin kiintoisa terraariohoidokki.

Levinneisyys ja elinympäristö luonnossa

Lajin päälevinneisyysalue on Afrikan länsirannikon mangrovemetsissä. Rapu elelee mangrovemetsän murtovetisillä rantatörmillä, missä se kaivelee tunneleitaan maaperään. Ravut päivystävät kukin oman tunnelinsa suulla, valmiina nappaamaan ohi kulkevan saaliseläimen, tai syöksymään syvälle luolan sisuksiin turvaan pedolta. Aktiivisimmillaan ne ovat hämärän aikaan, mutta liikettä luolan suulla saattaa nähdä myös päivisin.
Kuva: © Rapula.Sammakkolampi.net

Ulkoasu

Sateenkaaritaskuravun selkäpuoli on sininen tai sinertävä. Jaloilta ja kyljistä löytyy punertavaa. Vatsa, sekä 'kasvoissa' olevat kuviot ovat vaaleita. Muodoltaan laji on tyypillinen taskurapu. Vaikka lajin edustajat luonnossa voivat saavuttaa jopa 20 cm kuoren leveyden, jäävät ne terraario-oloissa useimmiten kymmenkunta sentin tietämille.

Terraario

Täysikasvuiset sateenkaaritaskuravut käyvät vedessä vain harvoin, mahdollisesti ainoastaan kuoren vaihdon aikaan. Sen sijaan ne ovat pääosin kaivautuvia. Näin ollen ne asutetaan terraarioon, jossa on runsaasti kaivautumisen mahdollistavaa pohjamateriaalia, kuten hiekkaa, lannoittamatonta turvetta, tai näiden seosta. Terraarion toiseen päähän sijoitetaan matala uimapaikka, johon ravut halutessaan voivat upottautua kokonaan. Eikä muuta sitten tarvitakaan! Terraarioon voi laittaa muitakin somisteita, kuten kasveja, joskin ravut saattavat syödä elävät sellaiset. Mutta ravut itsessään eivät sisusteita kaipaa: ne kaivavat omat tunnelinsa pohjamateriaaliin. Niinpä pohjamateriaalia saa olla paksulti. Vähintään 15 cm kerros, mielellään enemmänkin. Pohjamateriaali on hyvä pitää kosteana: ei märkänä, mutta sillä tavoin kosteana, että rapujen kaivamat luolat pysyvät kasassa.

Luonnossa nämä ravut elävät murtoveden rannalla, mutta mikäli omat rapusi ovat aiemmin eläneet makealla vedellä, ne luultavasti tulevat toimeen sellaisella jatkossakin. Lisääntymistä varten murtovesi voi kuitenkin olla välttämätöntä.

Yhdelle, tai pariskunnalle rapuja terraarion olisi hyvä olla pohjapinta-alaltaan vähintään 70 cm x 35 cm. Korkeutta tarvitaan sen mukaan, miten paksun pohjakerroksen ravuille järjestää. Terraarion lämpötila olisi pysyttävä noin 23 asteen tietämillä. Mikäli lämmitystä tarvitaan, lämmittävä valaisin on hyvä valinta, sillä lämpömatto tai muu pohjamateriaalin kautta lämmittävä laita kuivattaa pohjamateriaalia, sekä saattaa tuottaa pohjamateriaalin sisälle, missä ravut viettävät aikaansa, yllättävänkin korkeita lämpötiloja ilman että asiaa pinnalle saakka edes huomaa.

Kuva: © Rapula.Sammakkolampi.net
Terraariossa on paksulti pohjamateriaalia, tässä tapauksessa hiekan ja turpeen sekoitusta. Toinen pakollinen sisustuselementti on pieni vesiallas. Kasvit eivät ole välttämättömiä, ja ne joutuvat helposti rapujen luolien kaivelun uhreiksi, mutta ne tuovat terraarioon ihmisen kaipaamaa vihreyttä. Vehteyttä tuo myös pinnalle paikka paikoin ripoteltu rahkasammalta, jota ravut myös käyttävät ravinnokseen.

Hoito terraariossa

Kuva: © Rapula.Sammakkolampi.net
Ravun kaivaman luolan suu. Halkaisijaltaan tämä luola on noin pingispallon kokoluokkaa. Oikealla rapu luolansa suulla.
Sateenkaaritaskuravut ovat kaikkiruokaisia. Ne syövät niin vihreitä kasveja, hedelmiä ja vihanneksia, kuin pienempiä selkärangattomia tai jopa kaloja ja sammakkoeläimiä, mikäli saavat sellaisia saksiinsa. Suuren kokonsa ansiosta näille ravuille voi tarjota terraarioon suurempiakin sirkkoja ja kastematoja. Meillä kasvisruoat on tarjottu kunkin ravun luolan suuaukon lähettyville ja elävät ruokaötökät suoraan luolaan, tai kuljeksimaan vapaana terraarion pohjalle. Näin ravut saavat metsästää ravintonsa silloin, kun ne itse sattuvat olemaan aktiivisia.

Yhteen terraarioon ei pidä asuttaa kuin korkeintaan pariskunta näitä rapuja, sillä ne tappelevat helposti keskenään.

Kuva: © Rapula.Sammakkolampi.net
Rapupariskunta on hätistetty nurkkaan kuvausta varten.

Lisääntymisestä

Onnistuneita lisääntymisiä terraario-oloissa on raportoitu, mutta tarkempia tietoja lisääntymisen kulusta ei valitettavasti ole saatavilla. Koirailla mahdollisesti on kirkkaampi väritys ja suuremmat sakset kuin naarailla. Nuoret ravut asuvat vedessä, ennen kuin ne enemmän kokoa saavutettuaan nousevat maalle.

© 2019 Niina & Joonas Gustafsson

Tämä sivusto on osa Sammakkolampi-sivustoa

Sammakkolampi on suomalainen sivusto jota ylläpitävät Niina ja Joonas Gustafsson.
Lue lisää sivustosta ja sen tekijöistä.

Siirry www.Sammakkolampi.net -pääsivulle.

Kaikki sivustolla olevat kuvat ja tekstit ovat teoksiamme jollei kuvan/tekstin yhteydessä mainita muuta tekijää. Sivuja tai kuvia ei saa käyttää ilman lupaa millään muulla webbisivulla, muussa julkaisussa tai muussa yhteydessä. Kielto koskee myös kuvien "hotlinkkaamista" ja kopioimista ulkopuolisille sivuille.

Sivustolla esitetyt ohjeet, tiedot ja väittämät perustuvat vuosien varrella syntyneeseen henkilökohtaiseen kokemukseemme, sekä parhaaseen kirjatietoon jota olemme asioista pystyneet löytämään. On kuitenkin mahdollista että sivustolla on asiavirheitä tai ohjeita jotka eivät kaikissa tilanteissa ole parhaita mahdollisia. Niinpä toivomme että jos löydät sivuilta tiedon joka epäilyttää sinua, tarkasta asia myös jostain muualta ja/tai ota yhteyttä meihin. Eläinten hoito-ohjeiden kohdalla on aina hyvä lukea useampia, eri kirjoittajien laatimia ohjeita ja rakentaa niiden pohjalta, maalaisjärkeä käyttäen, oma mielikuva siitä miten eläintä tulee hoitaa.

Sulje ikkuna